Jatka Osa 02
sade oli lakannut, mutta yö oli pimeä ja alituinen croaking sammakoita, ammuminen ahdistuneita karjan, ja huudot miesten täytti ilman. Chill tuuli puhalsi. Meidän piha oli täynnä juoksevalla vedellä, lähes polviaan myöten, ja vesi oli edelleen nousussa. Voisimme erottaa, hämärässä etäisyys, tumma muotoja noin proomut menee ylös ja alas pelastamiseen kyläläiset ja heidän karjansa, ja kuljettavat ne jossain turvalliseen paikkaan. Me huusi heille ja odotti, vapinaa ja ahdistunut. Viimein kaksi proomut tuli pihalla liikaa. Saimme auki.
Virta oli eduksemme, ja niin me liukui pitkin ilman suurempia vaikeuksia, mutta kun näimme valtavan muodot joidenkin siirtymään joutuneiden puiden kelluva kohti meitä, olimme täynnä pelkoa. Vihdoin, ilman vahinko, proomut saavutti turvalliseen paikkaan, ja maihin monia hämmentävän miesten ja naisten, itkivät lasten ja kauhuissaan eläimiä. Me korotti äänemme rukouksessa Kaikkivaltias Kuka oli pelastanut meidät kauhea kuolema.
Meillä oli asunut siellä noin kolme päivää, johtava hyvin karkea ja epämukavaa elämää todellakin, kun raportti tuotiin että tulvat olivat laskeneet huomattavasti, ja että voisimme palata. Me odotti odottaen päästä meidän rakas koteihinsa. Mutta kun menimme sinne, mitä näky se oli tavannut silmät! Meidän oikeudenmukainen kylä makasi melkein pilalla. Monet talon pankit olivat täysin kadonneet, ja ne, jotka jäivät näytti ikään kuin ne olisivat olleet untenanted vuosia. Kuten me jatkoimme näimme eri taloustavarat valehtelee pilaantunut ja rikki - jotkut jopa kelluu joen.
Omat asiamme, joka oli korkeammalla tasolla kuin useimmat muut, oli turvallista, vaikka navetat ja toisella puolella talon itse vaurioituivat pahoin.
Kesti kauan aikaa toipua. Monet olivat valitusvirsissä köyhien, jotka olivat menettäneet kaikki tulvissa. Kukaan meistä ei ole vielä unohtaneet synkkä pelottavien tuon kauhean yön kuunnellen rapina sade, me puistattaa ja ajatella julma tulva että hukkua meille viisi päivää sitten.
Siinä se ota kommentteja tästä tarina
