toimintaansa ihmisoikeuksien puolustamiseksi tuomioistuimen on muodoltaan kahdesta menettelystä: menettely ja kansainvälisellä tasolla sovellettavista menettelyistä tai työstä yksittäisiä valituksia. Ensimmäisessä menettelyssä, kunkin jäsenvaltion osapuoli voi lähestyä tuomioistuin että toisen sopimusvaltion yleissopimuksen loukataan oikeuksia kirjattu yleissopimuksen ja pöytäkirjojen. Tämä menettely on harvinaista. Paljon yleisempiä ovat menettelyt yksittäisiä valituksia.
Tässä menettelyssä tuomioistuin voi panna vireille valituksen kaikilta henkilöiltä, kansalaisjärjestö tai ryhmä henkilöitä, jotka väittävät olevansa uhreja rikkomisesta puolella minkään valtion, vahvistettujen oikeuksien yleissopimuksen ja pöytäkirjojen. Täytyy sanoa, että on olemassa hyvin tiukat: kaksi tukikelpoisuuden ryhmään: a) positiiviset ennakkoehdot, eli on oltava henkilö: - Loppuun kaikki kansalliset oikeussuojakeinot; - Kantelun 6 kuukauden kuluessa lopullisen päätöksen viimeistään kansalliseen toimivaltaan; - Kantaja erikseen, eli uhri; - Rikos on tehty valtion, vastaavasti, sen viranomaiselle.
B) Negatiivinen edellytykset, eli ei saa olla: - valitus on anonyymi, ymmärrettävää; - Väite ei pidetä muiden EU: n toimielinten; - Väite ei ole ristiriidassa yleissopimuksen, eli se kuuluu sen soveltamisalaan (taloudelliset, sosiaaliset ja henkilökohtaiset oikeudet); - Väite ei ole selvästi perusteltu; - Eikö väärinkäyttöä henkilöllä on oikeus hakea muutosta, eli jatkaa valitusta ei suojaa oikeutta, ja vaatii kunnianloukkausta valtio. Ensinnäkin, valitus on kirjattava rekisteriin tuomioistuimessa.
Se sitten antaa komitea 3 tuomareita, jotka on selvitettävä, onko se täyttää kelpoisuusvaatimukset. Jos valiokunta päätti yksimielisesti, että se ei täyttänyt vähintään yksi niistä ehdoista, valitus lopetetaan. Jos yksimielistä päätöstä muutoksenhaku koskee jaoston 7 tuomaria, ja poikkeuksellisesti isossa talossa peruskysymyksistä. Tämä kammio tukikelpoisuuden varmistamiseksi, ja jos se katsoo tutkittavaksi ja harkita erikseen. Alkaa tutkimus tutkii tapauksen, joka voi olla muodoltaan tiedustelun. Sitten pitäisi toteuttaa sovintoratkaisuun asian välillä kantelijan ja vastaajan valtion.
Kun menettely päättyy positiivisen tuloksen ja laatia mietinnön. Ellei sovintoon edetä julkinen kuulemistilaisuus sääntö ja tarkastus suljetuin ovin (suljettujen ovien takana) tätä tarkoitusta varten kutsutaan valittajan ja vastaajan valtion Strasbourgissa, ja keskustelun jälkeen tuomioistuin totesi pä